Sisäinen lapsemme

Hevosilla on uskomaton kyky tuoda tunteet pintaan meissä ihmisissä. Jos emme ole frustraation partaalla, olemme onnesta mykkyrällä. Jos savu ei nouse korvistamme, sydämemme täyttyy rakkaudesta. Ehkäpä tämä hevosten kyky on juuri se seikka, joka meitä niin niissä kiehtoo; ne tuovat meidät katsomaan itseämme, etenkin niitä vaikeita asioita itsessämme, aina vain uudelleen. Samalla kun ilo, myötätunto ja kiitollisuus ovat yhtenään läsnä, niin ovat myös raivo, frustraatio ja pelko.

Pelko on eräs yleisimmistä tunnetiloista hevosmaailmassa. Uskon, että pelko on tuttu jokaiselle hevosihmiselle, niin kuin sen pitäisikin olla, sillä joskus joudumme hevosten kanssa tilanteisiin, jotka ovat vaarallisia.

Ihmisyyden Kynnyksellä

Opettaminen on minulle eräs keino syventää omaa oppimisprosessiani. Ei ole parempaa tapaa oppia kuin selvittää omaa tietämystään jollekin muulle. Vaikka minut enimmäkseen tunnetaan istunnan biomekaniikan opettajana, saan jatkuvasti opettamisen kautta mahdollisuuden tutkia myös omia arvojani. Tämä enimmäkseen siksi, koska ratsastus on harvoin vain mekaaninen, tekninen suoritus. Hevoset pyrkivät jatkuvasti tuomaan meitä oman ihmisyytemme kynnykselle ja valmentajana ja opettajana uskon, että nämä hetket ovat niitä hetkiä jolloin todellinen oppiminen on mahdollista.

Viime talvena autoin erästä oppilasta (jota kutsun tässä artikkelissa Liisaksi) ymmärtämään hevostaan.

Ratsiope-suomi sanakirja osa 7: Tee puolipidäte!

Kuinka usein itsekin kuulin nuo sanat ratsastuksenopettajani suusta aikoinaan! Koskaan kukaan ei varsinaisesti kertonut minulle mikä puolipidäte on tai miten se tehdään, eikä tullut mieleeni kyllä kysyäkään, sillä aidosti luulin tietäväni vastauksen. Puolipidäte oli puolikas pidäte ja pidäte tehtiin ohjasta vetämällä, eikö?

Arvoituksellinen puolipidäte

Puolipidäte on aihe, josta puhutaan paljon, mutta jota monikaan ei loppupeleissä tunnu osaavan tarkalleen selittää. Tai vaihtoehtoisesti siitä on liikkeellä hyvinkin erilaisia neuvoja, joista osa perustuu väärään informaatioon ja/tai tulkintaan ja osa eri koulukuntien eroaviin käytäntöihin.

Ratsiope-suomi sanakirja osa 6: Pidä kädet hiljaa

Tämä on klassinen ohje, josta on monenmoista variaatiota. Kenen kädet ovat liian ylhäällä, kenen liian alhaalla. Jonkun vasuri liikkuu sivusuunnassa kaulan yli, toisen vatkaa kontrolloimattomasti kaikissa askellajeissa. Yhdellä on ranteet jäykät kuin rautakanget, toisella ne vääntyvät mitä ihmeellisimpiin asentoihin, kolmannella ne ovat niin löröt, että ohjat liukuvat jatkuvasti liian pitkiksi.

Vaikka käsien korjaaminen ratsastustunneilla on yleistä, mietin pitkään, ennen kuin lähdin tästä aiheesta kirjoittamaan. Tämä siksi, että koen ettei tästä asiasta voi kirjoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi.

Ratsiopen päiväkirja: Ajatuksia taidosta ja sen opettamisesta

Poikani kalifornialainen salibandyjoukkue pelasi viikonloppuna elämänsä ensimmäisen pelinsä. Salibandy on Yhdysvalloissa vielä aivan lasten kengissä, joten tämä matsi oli sikäli historiallinen, että se oli tässä osavaltiossa tietääksemme ensimmäinen laatuaan kahden juniorijoukkueen välillä.

Valmentajana lähdin peliin hyvin varovaisin odotuksin, olivathan pojat harjoitelleet täysin uutta lajia vasta neljä kuukautta, kun vastustaja oli ”pelaillut” jo vuoden kaksi, osa pelaajista kauemminkin. Omaksi ja kaikkien läsnäolijoiden yllätykseksi joukkueeni kuitenkin hallitsi peliä alkuminuuteista lähtien. Nyt kun jälkiviisaana olen ehtinyt analysoida pelin kulkua, näen mikä on valmentamieni pelaajien ylivoimaisuuden taustalla.

Ratsiope-suomi sanakirja osa 5: Älä näytä pelkoasi

 

OHJE: “Älä näytä sille (hevoselle) että pelkäät!”

 

Älä näytä pelkoasiTiedän, että tämä ohje, ja siksi myös artikkeli, poikkeaa edellisistä tämän sarjan aiheista, sillä en tällä kertaa käsittelekään ratsastuksen tekniikkaa vaan jotakin ihan muuta.

Haluan heti todeta, että tarkoitukseni ei ole tässä kirjoituksessa avata sitä, mitä tällä ohjeella tarkoitetaan, vaan kertoa syitä miksi sitä ei kannata kuunnella/sanoa.

Miksi sitten ylipäätään neuvotaan, että pelkoa ei pidä näyttää?

Siihen on varmaan monia syitä. Vaikka ihmisten tietoisuus hevosesta tuntevana eläimenä on lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana mielettömästi, uskon, että tämä taitaa olla niitä todella syvään juurtuneita oppeja, joita on hoettu vuosikymmenestä toiseen pysähtymättä ajattelemaan onko asiassa mitään järkeä.

Ratsiope-suomi sanakirja osa 4: Istu syvemmälle

 

OHJE: “Istu syvemmälle satulaan!”

 

Mietin pitkään minkä aiheen valitsisin tälle artikkelille, mutta koska edellisissä artikkeleissa olen puhunut jo paljon istuinluista sekä ratsastajan kehon asennosta, päätin jatkaa samalla teemalla, vaikka tiesin, että tämän neuvon avaamisesta tulisi haasteellinen tehtävä.

Yllä olevan neuvo on sikäli mielenkiintoinen, että sen toteuttamisesta on varmaan yhtä monta variaatiota kuin on ratsastajiakin riippuen siitä mistä asennosta aloitetaan ja miten tämä neuvo käsitetään. Selitän tässä oman versioni siitä, miten sen ymmärrän ja milloin kuvittelisin ratsastuksenopettajien sitä käyttävän.

Ratsiope-suomi sanakirja osa 3: Myötää hevosta

 

OHJE: “Myötää hevosen liikkeitä!”

 

Tämä ohje on ehkä kaikista mahdollisista ohjeista epämääräisin (tosin hyvänä kakkosena on ”Istu syvemmälle satulaan”-ohje). Siitä huolimatta sitä kuulee erittäin paljon.   Joskus se voi ottaa hieman erilaisia muotoja, opettaja voi esimerkiksi kehottaa ratsastajaa ”istumaan rennosti ravissa” taikka ”menemään laukan mukana”. Mutta nämäkään ohjeet eivät aivan avaa tätä asiaa.

Mitä sitten tarkoittaa hevosen liikkeiden myötääminen? Kun tätä kysyy ihmisiltä, he usein puhuvat rentoudesta: pitää olla rento. Samaan hengenvetoon he toteavat, ettei voi tietenkään olla ihan nuudelikaan, sillä jokin jännitystila on säilytettävä, ettei ole kuin perunasäkki siellä selässä.

Ratsiope-suomi sanakirja osa 2: Istu suorana

 

OHJE: “Istu suorana, ryhdikkäästi”

 

Tämä neuvo on ehkä eräs yleisimmistä ohjeista, joita ratsastaja kuulee. Sen epämääräisyys on kiitettävää luokkaa, sillä jos et tiedä ennestään omaa asentoasi suhteessa ”suoraan” asentoon, et voi tietää miten sinun pitäisi toimia. Tarkoittaako suorassa istuminen eteenpäin nojaamista vaiko taaksepäin nojaamista. Vai kohdistuuko neuvo hartioihin ja yläselkään eikä suinkaan koko ylävartaloon?

Alla kuva siitä, miten osa kohtaamistani oppilaista ovat mieltäneet tämän neuvon.

Kuva 1
Kuva 1

Kuten kuvasta näkyy, ratsastaja istuu hyvin ryhdikkäästi satulassa.

Ratsiope-suomi sanakirja osa 1: Pitkät jalat

 

OHJE: ”Jalat pitkäksi alas, kiinni hevosen kylkeen.”

 

Tämä alaraajoihin kohdistunut neuvo on kaksiosainen (pitkät jalat – kiinni kylkeen) Neuvoista kumpikin voi esiintyä itsekseen ja erillään toisesta. Alla kuva siitä, miten suurin osa kohtaamistani oppilaista ovat mieltäneet tämän neuvon.

Kuva 1
Kuva 1

Kuten kuvasta näkyy, ratsastajan jalustimet ovat kohtuullisen pitkät ja jalka on alhaalla ja jokseenkin hevosen kyljissä kiinni. Tämä voi monen lukijankin silmään näyttää ihailtavalta ja toivottavalta tulokselta, sillä sitä näkee erittäin paljon etenkin kouluratsastuspiireissä, jossa ns.