Sisäinen lapsemme

14/11/2017 | katariina

Hevosilla on uskomaton kyky tuoda tunteet pintaan meissä ihmisissä. Jos emme ole frustraation partaalla, olemme onnesta mykkyrällä. Jos savu ei nouse korvistamme, sydämemme täyttyy rakkaudesta. Ehkäpä tämä hevosten kyky on juuri se seikka, joka meitä niin niissä kiehtoo; ne tuovat meidät katsomaan itseämme, etenkin niitä vaikeita asioita itsessämme, aina vain uudelleen. Samalla kun ilo, myötätunto ja kiitollisuus ovat yhtenään läsnä, niin ovat myös raivo, frustraatio ja pelko.

Pelko on eräs yleisimmistä tunnetiloista hevosmaailmassa. Uskon, että pelko on tuttu jokaiselle hevosihmiselle, niin kuin sen pitäisikin olla, sillä joskus joudumme hevosten kanssa tilanteisiin, jotka ovat vaarallisia.

Lue lisää...

Ihmisyyden Kynnyksellä

02/06/2017 | katariina

Opettaminen on minulle eräs keino syventää omaa oppimisprosessiani. Ei ole parempaa tapaa oppia kuin selvittää omaa tietämystään jollekin muulle. Vaikka minut enimmäkseen tunnetaan istunnan biomekaniikan opettajana, saan jatkuvasti opettamisen kautta mahdollisuuden tutkia myös omia arvojani. Tämä enimmäkseen siksi, koska ratsastus on harvoin vain mekaaninen, tekninen suoritus. Hevoset pyrkivät jatkuvasti tuomaan meitä oman ihmisyytemme kynnykselle ja valmentajana ja opettajana uskon, että nämä hetket ovat niitä hetkiä jolloin todellinen oppiminen on mahdollista.

Viime talvena autoin erästä oppilasta (jota kutsun tässä artikkelissa Liisaksi) ymmärtämään hevostaan.

Lue lisää...

Ratsiope-suomi sanakirja osa 7: Tee puolipidäte!

13/12/2016 | katariina

Kuinka usein itsekin kuulin nuo sanat ratsastuksenopettajani suusta aikoinaan! Koskaan kukaan ei varsinaisesti kertonut minulle mikä puolipidäte on tai miten se tehdään, eikä tullut mieleeni kyllä kysyäkään, sillä aidosti luulin tietäväni vastauksen. Puolipidäte oli puolikas pidäte ja pidäte tehtiin ohjasta vetämällä, eikö?

Arvoituksellinen puolipidäte

Puolipidäte on aihe, josta puhutaan paljon, mutta jota monikaan ei loppupeleissä tunnu osaavan tarkalleen selittää. Tai vaihtoehtoisesti siitä on liikkeellä hyvinkin erilaisia neuvoja, joista osa perustuu väärään informaatioon ja/tai tulkintaan ja osa eri koulukuntien eroaviin käytäntöihin.

Lue lisää...

Ratsiope-suomi sanakirja osa 6: Pidä kädet hiljaa

11/09/2015 | katariina

Tämä on klassinen ohje, josta on monenmoista variaatiota. Kenen kädet ovat liian ylhäällä, kenen liian alhaalla. Jonkun vasuri liikkuu sivusuunnassa kaulan yli, toisen vatkaa kontrolloimattomasti kaikissa askellajeissa. Yhdellä on ranteet jäykät kuin rautakanget, toisella ne vääntyvät mitä ihmeellisimpiin asentoihin, kolmannella ne ovat niin löröt, että ohjat liukuvat jatkuvasti liian pitkiksi.

Vaikka käsien korjaaminen ratsastustunneilla on yleistä, mietin pitkään, ennen kuin lähdin tästä aiheesta kirjoittamaan. Tämä siksi, että koen ettei tästä asiasta voi kirjoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi.

Lue lisää...

Ratsiopen päiväkirja: Ajatuksia taidosta ja sen opettamisesta

29/04/2015 | katariina

Poikani kalifornialainen salibandyjoukkue pelasi viikonloppuna elämänsä ensimmäisen pelinsä. Salibandy on Yhdysvalloissa vielä aivan lasten kengissä, joten tämä matsi oli sikäli historiallinen, että se oli tässä osavaltiossa tietääksemme ensimmäinen laatuaan kahden juniorijoukkueen välillä.

Valmentajana lähdin peliin hyvin varovaisin odotuksin, olivathan pojat harjoitelleet täysin uutta lajia vasta neljä kuukautta, kun vastustaja oli ”pelaillut” jo vuoden kaksi, osa pelaajista kauemminkin. Omaksi ja kaikkien läsnäolijoiden yllätykseksi joukkueeni kuitenkin hallitsi peliä alkuminuuteista lähtien. Nyt kun jälkiviisaana olen ehtinyt analysoida pelin kulkua, näen mikä on valmentamieni pelaajien ylivoimaisuuden taustalla.

Lue lisää...