Mitä tehdä, jos oppilas pelkää tai jännittää ratsastusta?
Miten suhtautua tallikaveriin, kun tällä lähtee kauhuskenaariot laukkaamaan päässä?
Työssäni ratsastajien istunta- ja tunnevalmentajana kohtaan paljon hevosihmisiä, joille jännityksen ja pelon tunteet hevosharrastuksessa ovat tavallisia. Osa heistä on saanut tukea tutulta valmentajalta tai tallikaverilta, mutta edelleen valitettavan moni on jäänyt tunteidensa kanssa yksin. Tai pahempaa – on saanut osakseen pilkkaa ja väheksyntää.
Mikä saa ihmisen väheksymään tai ohittamaan toisen tunnetilan? Tämä on kysymys, jota olen pohtinut pitkällisesti, sillä koen, että vastauksien löytäminen olisi tärkeää, jos haluamme muuttaa hevoskulttuuriamme empaattisempaan suuntaan. Uskon, että monesti kyseessä on tietämättömyys. Ei vain yksinkertaisesti osata kohdata ihmistä, jolla on esimerkiksi ratsastuspelkoa. Silloin ihminen helposti sivuuttaa toisen pelon tai yrittää ”korjata” tilannetta neuvoilla, joilla on usein päinvastainen vaikutus. Toisaalta on niitäkin, jotka kokevat pelkäävän ihmisen jollain lailla uhkaavana tai ärsyttävänä. Joillakin on ajatus siitä, että hevosten kanssa pitää olla tietynlainen, reipas ja jämäkkä, ja kun joku ei mahdukaan siihen muottiin, ajatellaan sen olevan huono asia. Lisäksi jos ei ole sinut oman tunnemaailmansa kanssa, voi olla vaikea paikka kohdata vaikeita tunteita muissa.
Tässä muutamia perusohjeita opettajille ja valmentajille tilanteisiin, joissa oppilas pelkää tai jännittää. Tämä on myös sinulle, joka haluaisit tukea pelkäävää tallikaveria.
1. Muista, että pelkoa tai jännitystä ei voi vain ”laittaa pois päältä.” Ihminen, joka todella pelkää, ei pysty järjellä säätelemään omaa tunnetilaansa, sillä pelkoreaktio on tahdosta riippumaton. Siksi neuvot kuten ”ole reipas” tai ”nosta vaan laukka, hyvin sen menee”, eivät auta, vaan päinvastoin saattavat lisätä ahdistusta. Anna toisen sanoittaa tunteitaan ääneen, ilman, että lähdet neuvomaan tai korjaamaan tilannetta.
2. Älä vähättele toisen tunnekokemusta. Voi olla, että yrittäessäsi auttaa, teet tätä jopa huomaamattasi. Haluat ehkä vakuuttaa pelkääjää sanomalla: ”Hevonenhan on ihan rauhallinen, ei ole mitään pelättävää”, mutta sanomalla näin itse asiassa vähättelet hänen tunnetilaansa. Sinä et ehkä pelkää, mutta toinen ihminen kokee tilanteen hyvin eri lailla. Kunnioita aina toisen tunteita.
3. Voi olla, että et ymmärrä toisen tunnetilaa lainkaan, mutta yritä siitä huolimatta lähestyä tilannetta empatian kautta. Yritä kuvitella itsesi samaan tilanteeseen. Ehkä pelkäät esim. korkeita paikkoja tai hämähäkkejä, miltä se sinusta tuntuu?
Jos on vaikea löytää itsestään empatian tunnetta, ole utelias. Kysy, kuuntele ja kannusta. Jo se, että joku on siinä rinnalla tuomitsematta, on jännittäjälle iso juttu. Kukaan ei halua jännittää tai pelätä, ja tilanne voi olla siksi myös vaikea kestää, etenkin jos pelkääjä on aikaisemmin kohdannut pilkkaa ja vähättelevää asennetta.
4. Älä pakota jännittäjää tekemään asioita, jotka ovat hänelle liian pelottavia. Anna hänelle mahdollisuus säädellä tilannetta itse. Jo se, että tietää ettei ole pakko ravata, laukata, hypätä estettä, nousta selkään, olla selässä jne. vähentää jännitystä. On totta, että oikealla hetkellä tapahtuva lempeä kannustus voi toki myös auttaa ja saada jännittäjän ns. ylittämään itsensä. Tällöin on kuitenkin muistettava vuorovaikutuksen merkitys. Voit esimerkiksi kysyä jännittäjältä, kuinka paljon häntä jännittää asteikolla 1-10. Jos hän sanoo jännityksensä olevan 4, se on aivan eri asia kuin jos se on esimerkiksi 9. Ihminen, jonka jännitys on tapissa, ei pysty enää välttämättä toimimaan kehonsa kanssa yhtä luontevasti kuin silloin, kun hän on rento. Tämä voi johtaa vaaratilanteisiin. Turvallisuus on siksi tärkeää aina pitää mielessä. Oppilaan ns. jännityskertoimesta voit myös päätellä, olisko hyvä helpottaa tehtävää, jonka olet antanut tai jopa tulla hetkeksi alas hevosen selästä rauhoittumaan.
5. Pelon ja jännityksen tunteita voi säädellä erilaisilla harjoituksilla. Tärkein on muistaa hengittää, sillä kun pelkäämme tai jännitämme, hengityksestämme tulee helposti hyvinkin pinnallista. Muistuta jännittäjää hengittämisestä ja pyydä häntä pidentämään uloshengitystä. Tämä rauhoittaa hänen hermostoaan ja auttaa säätelemään tunnetta. Lisäksi, jos hän on hevosen selässä, se helpottaa ratsastustakin. Voitte vaikka hengittää yhdessä, jos siitä on apua.
Jos pelkäävä tai jännittävä ihminen saa sinussa aikaan vaikeita tunteita kuten turhautumista, kiukkua tai raivoa, kehotan tutkimaan asiaa itsessäsi. Miksi suutun, kun toinen pelkää? Mikä toisen tunnetilassa ärsyttää minua niin paljon? Onko minulla itselläni käsittelemättömiä tunteita, joita kannattaisi tutkiskella?
Jokainen ei ole rämäpää, eikä jokaisen tarvitsekaan olla. Olemme kaikki yksilöitä, joilla on omat, yksilölliset historiamme, mutta myös hermostomme. Jotkut ovat herkempiä kokemaan pelon tunteita jo luonteensakin puolesta, toisilla vaikea elämäntilanne voi laukaista pelon ja kolmannelle on sattunut jokin haaveri, joka on jättänyt jälkensä hänen psyykeen. Jokainen kuitenkin voi olla hevosten kanssa, sillä hevosiakin on erilaisia. Lisäksi hevosten kanssa voi olla monella eri tapaa. Yksi haluaa kilpailla 120 cm esteillä ja toiselle on tärkeintä se, että saa hoitaa hevosta. Jos toimit opetus- ja valmennustehtävissä, on hyvä opetella hyväksymään ihmisten ja hevosten erilaisuus, jotta voit tukea oppilaitasi heidän viitekehyksessään, vaikka se olisikin vähän vieraampikin. Avoin, utelias mieli vie pitkälle tässä asiassa. Joskus on myös viisautta sanoa, että ei osaa tai pysty tukemaan, ja ohjata oppilas sellaisen henkilön luo, joka osaa.
#ratsastuspelko #valmentajallaonväliä #tunnetaidotopetustyössä #itsetuntemus #herkätjarohkeathevostelijat
Katariina Alongi opettaa istunnan biomekaniikkaa, luennoi tunteista ja pitää verkkokursseja, joilla puretaan jännityksen ja pelon tunteita hevosharrastuksessa.
Lisätietoja www.coachingwithconnection.com Tekniikka - tietoisuus - tunne
Syvennä yhteyttäsi hevoseen ja itseesi.